22.11.2019

Bayer haastaa startup-yhtiöitä tiiviimpään terveysteknologian yhteistyöhön – ”Yksin kehittämisen aika on ohi”

Terveysteknologian uusille innovaatioille on lähivuosina yhä suurempi tarve. Bayer Nordicin toimitusjohtaja Miriam Holstein sanoo, että yhteinen tekeminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta sitä täytyy kehittää entisestään, jotta yhteiskunnan tarpeisiin voidaan vastata tarpeeksi nopeasti. Business Finlandin terveys- ja hyvinvointisektorin johtajan Minna Hendolin mukaan teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa terveysala on ollut jo monena vuonna yksi näkyvimmin esillä olleista aloista.

On arvioitu, että jo ensi vuonna maailmassa on yli miljardi yli 60-vuotiasta, ja vuonna 2050 määrä olisi noussut kahteen miljardiin. Bayerilla uskotaan vahvasti, että tekoälyä hyödyntävät yksilöidyt terveysteknologian innovaatiot kuten erilaiset terveyttä mittaavat laitteet ja etävastaanottimet tulevat olemaan yhä isompi osa vanhenevan sekä eri sairauksien kanssa kamppailevan väestön arkea. Yhtiö on lähtenyt innolla mukaan kehityksen kärkeen yhdistämään eri alojen osaajia.

Bayer Nordicin toimitusjohtaja Miriam Holstein kertoo, että yhteistyötä terveysteknologian innovaatioiden tuomiseksi markkinoille tehdään muun muassa suurten yritysten, startup-yhtiöiden, hallitusten ja terveysviranomaisten kanssa.

– Ymmärrämme Bayerilla, että yksin omissa laboratorioissa asioiden kehittämisen aika on ohi – asiat edistyvät parhaiten yhteistyöllä.

Miriam Holstein sanoo, että vaikka Suomessa yhteistyön tekeminen on monessa mielessä helpompaa kuin hänen synnyinmaassaan Saksassa, kehitettävääkin löytyy vielä.

– Organisaatioiden panostus ja motivaatio osallistua yhteistyöhön saisivat olla vieläkin suuremmat, jotta sekä Suomessa että muissa pohjoisen maissa päästäisiin vieläkin innovatiivisempiin tuloksiin. Avainasioita kasvun ja investointien kannalta ovat yhteistyö viranomaisten kanssa ja pullonkaulojen poistaminen.

Bayer Nordicin toimisto sijaitsee Espoossa, jossa Holstein on oppinut, että yhteistyö pienessä Suomessa on joissakin asioissa jouhevampaa kuin Saksassa.

–Markkinat eivät ole Suomessa kaikkein suurimmat, mutta minusta pieni koko antaa muita mahdollisuuksia. Voimme esimerkiksi toimia pilottina monissa projekteissa, ja yhteistyökumppaneihin saa yhteyden nopeasti, mikä helpottaa toimimista. Pienessä maassa menestyäkseen on pysyttävä yhdessä ja autettava toisiaan, Holstein sanoo.

Miriam Holstein ihastelee myös suomalaista kykyä innostua asioista.

– Pidän siitä, että Suomessa suhtaudutaan avoimesti uusiin asioihin ja ollaan valmiita kokeilemaan niitä. Tämä kävi ilmi äskettäin, kun annoimme vanhuksille testattavaksi terveystietoja mittaavan laitteen. Saksassa olisi ensimmäisenä kysytty, onko tietoturva kunnossa, mutta täällä Suomessa kysyttiin ensimmäisenä, mitä mahdollisuuksia laite tarjoaa ja miten siitä voi hyötyä.

Suomi näyttämään esimerkkiä?

Miriam Holsteinin mukaan Suomi voisi jopa näyttää esimerkkiä muulle maailmalle yhteistyön tekemisestä.

– Suomi on hyvä paikka bisnekselle monestakin syystä. Täällä on paljon ammatillisesti lahjakkaita, korkeasti koulutettuja ihmisiä. Yritysmaailmassa on hyvä yhteistyöhenki ja kumppaneiden on helppo päästä mukaan. Sääntely toimii hyvin – ainakin lääketieteen näkökulmasta. Suomi on myös poliittisesti vakaa maa, jossa ei ole korruptiota ja kansalaisten luottamus viranomaisiin on korkea. Suomi on siis monessa mielessä ihanteellinen yhteiskunta, Holstein sanoo.

Yksi Bayerin yhteistyökumppaneista on Business Finland. Yrityksen terveys- ja hyvinvointisektorin johtaja Minna Hendolin vahvistaa terveysalan innovaatioiden olevan kasvava trendi.

– Startup-tapahtumassa Slushissa terveysala on ollut useana vuonna peräkkäinyksittäisistä aloista suurin, mikä kertoo alan houkuttelevuudesta. Korkea teknologia ja digitaaliset ratkaisut tulevat osaksi arkea arveltua nopeammin, Hendolin sanoo.

Hendolinin mukaan Suomen edelläkävijyys digitaalisessa terveydenhuollossa varmistaa sen, että uusia ratkaisuja saadaan eturintamassa kansalaisten arkeen.

– Teknologia parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Tällöin resursseja vapautuu tehtäviin, joihin tarvitaan ihmisen läsnäoloa. Suomessa kilpailuvalttina on erityisesti vankan informaatio- ja teknologiaosaamisen yhdistäminen terveysalan huippututkimukseen ja soveltamiseen. Esimerkkejä löytyy muun muassa etädiagnostiikan ja kuntoutuksen alueelta.

Pohjoiset maat vahvoja yhdessä

Bayer Nordic on Bayerin Pohjois-Euroopan alueorganisaatio, jossa yhteistyö on osa arkea. Suomen lisäksi organisaatioon kuuluvat Tanska, Norja, Ruotsi sekä Baltian maat eli Viro, Latvia ja Liettua. Holsteinin mukaan keskeisten toimijoiden yhteistyö voisi olla vieläkin vahvemmin eteenpäin menevää, ja Suomi voisi ottaa johtavan roolin yhteistyön kehittämisessä.

– Pohjoiset maat ovat kukin itsessään pieniä, mutta vahvoja yhdessä. Suomi voisi näyttää mallia siitä, miten voimat yhdistetään tuloksekkaasti. Terveysinnovaatioiden ekosysteemissä yhteistyötä tekevät viranomaiset, yliopistot, tutkijat ja yritykset, mikä luo hyvät edellytykset sekä uusille bisnesmahdollisuuksille että innovaatioille, Holstein sanoo.

Business Finlandin Minna Hendolin on nähnyt työssään, että terveysteknologian innovaatioille riittää kysyntää.

– Suomessa on satoja terveysalan yrityksiä, ja terveysteknologia-ala on voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi ikääntyneet ovat entistä aktiivisempia ja trendi alalla onkin, että ikääntyville tehdään yhä enemmän hoivaratkaisuja kotiin tukemaan itsenäistä asumista.

– Business Finlandin asiakkaat kehittävät innovaatioita, ja tätä yhteistyötä rahoitamme ja tuemme. Terveysalalla kasvavana alueena on tällä hetkellä muun muassa robotiikan ja tekoälyn soveltaminen sekä erilaiset datapohjaiset ratkaisut hyvinvoinnin ylläpitämisessä.

Yhteistyön edelleen vahvistamiseksi Hendolin toivottaisi terveysinnovaatioiden ekosysteemiin nykyistäkin vahvemmin mukaan myös järjestöt.

– Kolmannen sektorin eli järjestöjen mukaantulo olisi tärkeää, jotta saataisiin kuulla ruohonjuuritasolta, mikä palveluiden tarve oikeasti on. He ovat mukana arjessa ja osaavat kertoa, mitä palveluita oikeasti tarvitaan, Hendolin sanoo.